Bredanin oli taas valloittanut joukko reippaita nuoria melojia, joten hylkäsimme pikkuisemme äänekkääseen porukkaan ja lähdimme nauttimaan luonnon hiljaisuudesta.
Sää oli lähes täydellinen ja meri kerrankin lähes peilityyni. Emme päässeet pitkälle kun valkoposkihanhet (Branta leucopsis) päättivät esitellä untuvapallojaan, pikkuisilla oli uimaharjoitukset. Voi kuinka kaunis tuollainen pikkupallero onkaan. Joukosa myös yksi "ruma ankanpoikanen", huomattavasti tummempi kuin sisaruksensa, mutta eipä sitä sorsittu ollenkaan. Miksi ihmeesä minulla ei ollut kameraa mukana tänään? Yksi aikuisista roikotti pahan näköisesti toista siipeään mutta vedessä toimi aivan normaalisti. Minneköhän noistakin pitäisi ilmoittaa? 112?
Macke päätti että kierrämme Moisön lisäksi Lilla Pentalan, joten matkaa tuli noin 8,2 km. Samalla sain ihailla Villa Miniatoa, tuo on myynnissä ja lehdessä oli myynti-ilmoitus. Miksiköhän mieheni ei innostu? Kai tuosta nyt voisi hinnasta hieman tinkiä? Ja mikä melontapaikka, laituri olisi ihan kotiovella. Ehtisi aamulla melomaan ennenkuin lähtee töihin. Ja herran työmatkakin lyhenisi, ainakin luulen että lyhenisi. http://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/5648717 Mutta olihan se ystävällistä meloa tuon "mökin" ohi, niin että sain nähdä sen. Kaunis se on.
Värin ääri-ilmiöitä
4 vuotta sitten
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti