Ikävä kyllä, olen ollut laiska enkä ole päivittänyt blogia, joten näin kaksi kuukautta myöhemmin ei oikien jaksa muistaa kaikkia yksityiskohtia. Melontaretki on tehty 18.10, se selviää Geocaching sivuilta.
Bredanilla oli jo laiturit nostettu jäiden tieltä pois, tosin tätä vauhtia ei etelään taida jäitä tulla ollenkaan?
Kauniit syysvärit heijastuivat peilityyneen merenpintaaan ja muistaakseni oli suhteellisen lämminkin.
Suuntasimme kohti Länsiväylää, Konungsvikenissä oli vielä hakematta jääneitä saarikätköjä.
Vaikka en Länsiväylän betonimaisemista pahemmin välitä, oli valon leikki rumilla rakenteilla kuitenkin aika upeaa katsottavaa
Ja maisemat olivat mahtavat, jos unohti tuon väylän pauheen.
Ehdimme hetken ihailla rakennustaidetta, ennen kuin paikalle lipui huomattavasti kauniimpaa katseltavaa. Eipä nämäkään juurikaan meistä välittäneet, kosketusetäisyydellä jouduimme ohittamaan kun vettä oli hieman niukanlaisesti Arielin alla.
Kyllä se rantautumispaikka kuitenkin löytyi.
Porsta oli oikeastaan aika suloinen saari ja pidimme pienen lounastauon maisemia ihaillen.
Jatkoimme retkeä Kaskisaaren suuntaan
Kaikenlaisia siltoja sitä maailmasta löytyykin.
Jatkoimme matkaa kohti Lauttasaarea
Halusin nimittäin vielä kerran ihailla vesitornia.
Aika uskomaton melontasää kun kuitenkin oli jo lokakuun puoliväli
Mikäs siinä sitten istua ulapalla iahilemassa maisemia. Peilityyntä ja aurinko paistoi.
Nurkista oli tornia jo hieman nakerreltu.
Kun olin ihaillut tarpeeksi lapsuudenmaisemia, jatkoimme matkaa kotiinpäin
Eli Länsiväylän ali
Katsokaa nyt tätä luonnon tekemää taidetta!
Voittaa graffitit mennen tullen
Metron rakennustyömaa oli suhteellisen rauhallinen
Kätköilijät kävivät vielä poimimassa yhden purkin, minä ihailin maisemia
Vaikka ruska ei kovin kummoinen täällä etelässä ole, kyllä aurinko, vesi ja syksy tekevät aikamoisen väriloiston meillekin.
Mittariin tuli 23 km.
